Lempihousut

Olen yllättänyt itseni tänä kesänä ostamalla peräti viidet uudet housut. Se on enemmän kuin parin viime vuoden aikana yhteensä. Olen aina inhonnut alaosien ostamista, koska jalkani ovat toivottoman rumat: lyhyet ja paksut - ja erinäisten vammojen takia vasen jalka on paljon ohuempi ja muodottomampi kuin oikea. Olenkin todennut, että silloin, kun hyvät ja kohtuuhintaiset housut osuvat kohdalle, ne on ostettava. Viis siitä, että edellisellä viikolla tuli ostettua jo kahdet...

Tällä kertaa esittelyssä ovat lempihousuni, Lindexiltä ostetut ns. paikkafarkut. Nämä ovat malliltaan kapeat, mutta eivät ihan pillit. Lahkeenpituus on täydellinen, samoin istuvuus. Ihan aavistuksen minua harmittaa se, etten tullut testanneeksi vielä yhtä kokoa pienempää. Otin kaupassa tottumuksesta sovitteille koon 50. Ne olivat liian isot, joten vaihdoin 48:aan. Olin jo tästä "pienennyksestä" niin äimistynyt (ilmeisesti sellaista kuitenkin on tapahtunut, sillä yhdet viisistä housuistani ovat auttamatta liian isot. Ostin ne Zizziltä sovittamatta, ajattelin, että vakikokoni M toimisi), etten tajunnut kokeilla kokoa 46. Todennäköisesti olisivat olleet liian pienet, mutta sen verran näissä ostamissani on väljyyttä takapuolessa ja reisissä, että pieni mahdollisuus olisi ollut.

Tässäpä kuvasarja, joka paljastaa armottomasti, miksen edelleenkään ole hakemassa Suomen huippumalli haussa -ohjelman seuraavalle tuotantokaudelle:

Hm, mitenkäs sitä kuvissa oltiinkaan...

h

Ai niin, vatsa sisään ja tissit kaarelle!

 

Vähän vois koittaa kallistaa päätä ja laittaa tassuja ristiin...

...ja kun hymyilee leveästi, ei kukaan huomaa mitään! (Etenkään noita balleriinoista tursuavia avokassukkia.)

Koko "komeuden" kuvasi poikani, 7 v.

Mitäs tykkäätte tällaisista paikkafarkuista?

Juhannusmekko

Joka kesälle näyttää muodostuvan oma lempiasunsa. Sellainen wash and go -tyyppinen ratkaisu. Tässä tämän kesän versio. 

Oikeastihan tuo mekko on rantamekko, ja siitä näkyykin melkoisesti läpi. Onneksi muistin, että minulla on kaapissa alushameeksi sopiva trikoopuolihame. +20 asteessa yhdistelmä toimii, mutta jos hellettä alkaa pukata, niin sitten tarttee keksiä jotakin muuta.

 Mekko Lindexiltä (19,90 €) , t-paita ja leggingsit vuosia sitten H&M:sta, alushame samoin vuosia sitten, mutta Indiskasta. Tennarit Mekasta. Korut Simpsakka. Ilme ihan oma ja typerä.

Mitenkäs teillä, löytyykö lempiasua?

Hyvää juhannusta!

Hakusassa hellemekko

Helle yllätti tämän matamin. Viime kesänä ei mekoilla paljon koreiltu kun oli niin kylmää ja sateista, siksi havahduin tänä aamuna viimeistään siihen, että garderobissani on vakava vajaus hellemekoista. 

Kriteerit: ei mustaa. Ei yhtään mustaa. Ei ihan maksimittaa, mutta pituutta pitää olla sen verran, että voi kulkea ilman leggingsejä alla ilman että mummokalsarit vilkkuu alta kumarrellessa. Hihat. Haluan, että mekossani on pienet hihat. Ei kuminauhaa, nyöriä tai muuta kiristyssysteemiä vyötäröllä. Materiaali saisi olla vilpoista wash and go -tyyppistä puuvillaa.

Pikainen kierros kaupungilla tuotti kriteereihin sopivia hakutuloksia tasan nolla. 

Niin että saa ehdottaa, jos mieleen tulee sopiva mekko, jota kaiken lisäksi myydään koossa norsu.

Kiitos! 

Asu vapaa

Trikoopaita Gina Tricot, tunika Indiska, farkut Lindex, tennarit Mekka.

Trikoopaita Gina Tricot, mekko ja leggingsit Zizzi, tennarit Mekka.

Trikoopaita Zizzi, farkkuhame Ellos, tuubihuivi Sokos, kengät Zatza.

Ajattelinpa heittää ilmoille muutaman asukuvan menneeltä viikolta, niin kuin muotibloggaajan kuuluukin. Kuvia katsoessa kenellekään ei varmasti jää epäselväksi, miksi a) blogin nimi on Muotitiedoton ja b) minä en ole malli.

Eipä mulla muuta. Saa kommentoida ;).

Itseisarvoja

Iltalehden viihdeuutisissa kauhisteltiin tänään esikoistaan odottavan Kim Kardashian tyyliä. Tähti (jonka tähteyteen liittyvistä ansioista minulla sivumennen sanoen on vain hämärä mielikuva) oli käynyt kirkossa ja lounaalla persikanvärisessä housupuvussa, joka ei lehden mukaan tehnyt oikeutta sirolle mutta kurvikkaalle Kimille. Säkkimäinen asu, jota tuuli vielä pullisti lihotti tähteä ainakin 30 kiloa, mikäli juttua on uskominen. 

Kauheaa! Katastrofi! Ihminen näyttää isommalta kuin onkaan!

Ärsyttävää, sanon minä. Miksi ihmeessä naisen (olipa hän maailmantähti tai tavallinen pulliainen perähikiältä) pitäisi kaikin keinoin koettaa näyttää niin pieneltä kuin suinkin? Miksi pieni koko on itseisarvo? 

Vastaus liittynee maskuliiniseen hegemoniaan. Ehkä sitä perinteen mukaisesti ajatellaan, että mitä pienemmältä ja hennommalta nainen näyttää, sitä helpompaa häntä on määräillä ja alistaa. Taskuvenuksen saa helposti hiljaiseksi ja näkymättömiin. Sama ajatushan liittyy korkokenkiin: ne ovat ehkä kauniit, mutta eivät kovin mukavat jalassa. Korkkareilla nainen ei pääse pakoon niin helposti kuin matalammissa kengissä. Nyrkin ja hellan välissä oleva lieka voi olla pitkä ja henkinen, mutta patriarkaatin kannalta sen olemassaolo on välttämätön.

Iso koko - pitkä ja raamikas olemus - on kuulunut perinteisesti miesten kauneus komeusihanteeseen. Nämä kriteeritä täyttävä nainen koetaan kai edelleen uhkaksi. Isoa naista ei määräillä! 

Nainen voi olla iso henkisesti ja fyysisesti. Pieni ja siro nainen ei automaattisesti ole hiljainen hissukka eikä isokokoinen äänekäs vallankäyttäjä. En kannusta ketään esimerkiksi lihottamaan itseään, mutta sen sijaan kannustan lämpimästi kaikkia naisia olemaan omankokoisiaan ja -näköisiään. Olisi suotavaa, että naiset uskaltaisivat pukeutua juuri niin kuin itse haluavat. Mitä siitä, vaikka sitä näyttäisi jossakin vaatteessa 500-kiloiselta, jos vaate tuntuu hyvältä päällä? 

Minä olen pitkin talvea elänyt hiljaista kapinaa monenlaisia normeja vastaan. Olen alkanut oppia omaksi itsekseni. Olen lakannut piittaamasta normeista ja muiden mielipiteistä. Minusta ei tule pientä ja siroa edes siinä tapauksessa, että laihtuisin sellaiset neljä - viisikymmentä kiloa. Minä olen malliltani suomalaiskansallinen töpsä.

Hyvä olo ja itsensä hyväksyminen ovat itseisarvoja, mutta minimaalinen koko ei sitä ole. Jos voisin valita, poistaisin linkittämäni kaltaiset jutut lehdistä kokonaan. Eikö maailmassa oikeasti ole tärkeämpää kirjoitettavaa kuin yksi tuulessa hulmuava housupuku?

Siitä kevätmuodista

Sivusilmäilyn puolella avautumista plus-kokoisten kevätmuodista. Käy toki kurkkaamassa!

Jokainen nainen on korun arvoinen

Nettilehti Nollapisteestä löytyy kirjoittamani juttu jyväskyläläisestä koruyrittäjästä. Käy myös tutustumassa Simpsakkakorun verkkokauppaan.